tiistai 28. heinäkuuta 2015

Palstaviljelyä Karjasillalle?


Karjasilta valittiin vuoden 2009 Suomen parhaaksi asuinalueeksi. Meillä on hyvin aktiivinen asukastupa, mutta se onkin ainoa yhteisöllinen tekijä alueella. Rintamamiestalot olivat Ylen mukaan kestävä asumiskonsepti, johon liittyi unelmia ja nostalgiaa.

Kuinka kestävä alue sitten todellisuudessa on? Aurinkopaneeleja on tuskin kenenkään katolla ja suurimmalla osalla karjasillan asukkaiden pihoja kukoistaa nurmikko. Kasvimaita on hyvin harvoilla pihoilla. Alueella oli puutarhamyymällä ja kaksi isoa kasvihuonetta, joiden tilalla kukoistaa nykyään kerrostaloja.

Vasremmalla rintamamiesasuinalue Sveitsistä. Oikealla kollantien puisto Karjasillalla. Espaniasta ja hollannista tuodaan Suomeen kasviksia, joita me voitaisiin hyvin itse kasvattaa kesällä Suomessa. 

Karjasillalta löytyy kuitenkin tyhjiä nurmikkoalueita muutama. Kollaantien puisto on täysin käyttämätön ja Artturintien takana olevassa puistossa on myös hyvin iso nurmialue isojen mäntyjen alla. Uumajan puistoon mahtuisi hyvin myös omenapuita ja marjapensaita.

Voisiko nämä käyttämättömät nurmikkoalueet muuttaa palstaviljelykäyttöön tai istuttaa puistoihin esimerkiksi Tuulimäen puutarhan pohjois-suomalaisia omenapuita ja marjapensita? Karjasillan asukastupa voisi tehdä syksyllä 2015 kyselyn karjasillan asukkailta, että ketkä haluaisivat viljelllä alueella. Kaupunki voisi ottaa pienen maksun esim 20-30 € vuosi, jolla katettaisiin kuluja. Mikäli tarpeeksi moni Karjasillan asukas kiinnostuisi palstaviljelystä voitaisiin nurmikko kääntää traktorilla.

Oulun kaupungilla on todella paljon nurmikkoalueita joita leikataan säännöllisesti. Kaupunki voisi toimittaa nurmisilpun palstaviljelijöiden käyttöön katteeksi. Rovaniemen kaupunkiviljelijöillä on palsta keskellä kaupunkia jossa hyödynnetään nurmisilppua katteena. Rovaniemen kaupunki antoi tyhjän nurmikkoalueen käyttöömme viime vuonna. Projekti on ollut viisi kertaa paikallisessa lehdessä ja saanut hyvin positiivistä palautetta. Kaupunkiviljely luo yhteisöllisyyttä ja uusia kaverisuhteita alueelle. Kollantien puiston päässä on leikkikenttä jossa lapset voivat hyvin riehua kun vanhemmat viljelevät maata :)

Kehotan Oulun kaupunkinvaltuustoa ottamaan kaupunkiviljelyn ja hyötykasvien lisäämisen syksyn teemaksi. Nostetaan Oulun imagoa ja annetaan esimerkki muillekkin kaupungeille. Poriin on jo tulossa Euroopan ensimmäinen ruokapuisto.

Oulun luonnonsuojeluyhdistys harmittelee perinneniittyjen häviämistä. Perinneniityt ovat elintärkeitä perhosille, hyönteisille ja muille pölyttäjille. Fossiilisia polttoaineita ei kulu kuten nurmikonhoitoon. Niitty leikataan kerran kesässä viikatteella, jotta se ei alkaisi metsittymään.





tiistai 7. heinäkuuta 2015

Global Ecovillage Network 20+ Conference, Findhorn, Scotland

Findhornin ekokylässä Scotlannissa tapaa tällä viikolla yli 300 ekokyläasukasta ympäri maailmaa. Konferensissa jaetaan tietoa ja inspiraatiota ekokyläliikkeen laajentamiseksi.  Mielestäni ekokylät ovat ihmiskunnan toivo.



























Olen hyvin ihmeissäni kuinka hyvin GENin toiminta on organisoitu rahoituksesta yhteistyöhön ympäri maailmaa. Genillä on esimerkiksi konsultoiva postitio YK:ssa. GEN on maailman johtavin kestävän elämäntavan organisaatio ja heidän neuvoja kuunnellaan jopa YK:ssa. Gaia education on Genin koulutusorganisaatio ja Gaia trust rahoittaa verkoston toimintaa. He järjestävät kuukauden mittaisia EDE (Ecovillage desing education) koulutuksia ihmisille jotka haluavat perustaa ekokylän ja todella muuttaa maailmaa kestävämpään suuntaan.

SKEY Suomen kestävän elämäntavan yhdistys on GEN Finlandin organisaatio. Suosittelen kaikille asiasta kiinnostuneille liittymään jäseneksi.

Findhornin ekokylä on loistava esimerkki siitä miten henkisyys ja yhteisöllisyys järjestetään isossa mittakaavassa. Findhornissa asuu yli 600 asukasta.